"Aamu piteni Harakanpyrstön verran"- Haikuja ja Kuvia

Halloweenyönä laskeutuu puuta pitkin Kuu kummittelee Pyhäinpäivän yö loisti kynttilämeri surut hukutti yössä halloween oli tunnelmaa suuren kurpitsajuhlan mäntyjen takaa iski silmää kuu,odotti Suurta Kurpitsaa Viimeisessä haikussa, tai no, melkein, viittaus Jaska Jokuseen joka odotti aina turhaan Suurta Kurpitsaa...kuka muistaa? kummitusunia nähden yötä toivotellen -Päivi-

metsään jämähtänyt autovainaa leikkii kesätuuli avonaisen ikkunan läpi  penkin riekaleissa. äänet metsän kuuluu kaiku menneisyyden leikkii varjo ja valo auton konepellillä lehtien täplittämä autovanhus, muistelee nuoruusaikaa ja hilseilemätöntä maalipintaa vei aika voiton tippuu ruoste kuin kyyneleet autoromun kuvan nappasin viime kesänä metsässä jossa oli tämä hylätty auton raato. syksyisiä unia tv. -Päivi-

jokea pitkin laskeutuu tuohivene tuulen viemänä haaksirikkoiset elämämme merellä  sinä ja minä airo lumpeelle iloisesti vilkuttaa hyvästi kesä! hyväilee airo joenpintaa,aurinko pisaroissa veen vehreys kesän jäi pintaan joen,kuuntele miten kalat hyppii Vanhaa ja uutta sekaisin ja jotain muokattua. Viimeinen ei ihan haikuksi asti taipunut mutta tuo kuullosti niin hyvältä niin antaa olla.Ei se niin tavunuukaa ole. HUOM! Jos haikuissani/runoissani on jotain ennestään tuttua johonkin muuhun, on se tahatonta! Se on se kun lukee paljon runoja.... Kuvan olen ottanut v.2012 kesällä Meidän Mökin lähellä olevalla joella.Picasalla tehostettu värejä kuten tarkkaavainen lukija huomaa. Oli lämmin ja ihana kesäpäivä tuolloin(ja paljon paarmoja)- ihana muisto jäi! <3 Suvisiin Uniin! -Päivi- ❱

Aavistus syksyn saa kasvit ylleen ruskan taivas sininen öitä -Päivi

kesä kesältä kasvaa kiintymys pahkan haapaa halaten lehdet vihersi ei tietoa syksystä pahka pihkassa ja ei niin haikumittaan eikä kuvaan liittyen vapisee sade lätäkössä valojuovan tuhansin pisaroin Runo syksy  on sateenkaarivärien aikaa - kulkea sen päästä päähän löytämättä aarretta ruukullisena kultaa vain ruskaa hiuksissa. Kellojen siirtely ajan hukkaa - aika käy vaikkei näy Taakse jätetty tunti löytyy edestäsi. Tähän runoon on hyvä päättää tämäniltainen haikuja(runoja) ja kuvia-postaus. Kuva otettu Mökiltä männä kesänä (mistäs muualta) ja oma räpsäys (kenenkäs muunkaan). Hyvää Yötä! -Päivi-

Tänään tuli 1000 sivuilla vieraillutta katsojaa täyteen. Kiitos.  yössä kukka, kuun keltainen heijastuen tuhanteen tuuleen Kiitoshaikuja ohessa sen johdosta. tuhat vai sata onko laskenut kukaan kukkia kedon tuhannen ja yhden yön unia <3 tv. -Päivi-

näyttäen kieltä sateenkaarisyksykin tulolle talven kauniita unia -Päivi-

aamulla sade riepottelee lehtiä väsähtäneenä moottoritiellä kiiltää loputon märkyys asfaltti huutaa tuulilasissa kiinni postimerkkeinä syksyn lehtiä valomerenä  katuvalot,tuijottaa sumujen siltaa pimeä sade    leikkaa valoja kadun   väistäen varjoon  pimeyttä kohti johdattaa valovirta aina vaan sataa sata lasissa  edessä kuuro pilvi pyyhin jumissa loputon matka elämän valtatiellä hirttääkö jarrut Kuva napattu aamulla kännykällä matkalla töihin liikkuvasta autosta.HUOM! Itse istuin pelkääjän paikalla, en sentään samalla ajanut autoa...Kuvastaa hyvin aamun sateista ankeutta moottoritiellä, tai no, ihan hienon näköistähän se oli mutta kovin pimeää on jo... sateisia unia tv. Päivi

yöllä kuutamossa ovat kaikki syksyn lehdet samanvärisiä yö kuin taskulamppuna taivaankuu herättää varjot  puiden pimeän maan ei polta valo kuun vaikka auringolta lainaa hehkunsa sen -iho kalpea öisen kulkijan Tähdet reikinä Taivaan kannessa - jo valuu Avaruus läpi sen meteoriittisuihkuna maan kamaran kastellen ja tarttuu Kuu hopeapoppelin oksaan kuin foliopallo Vappuna - siivilöi aurinkoa tähtiä ja 1 kuu mitä saat? -Päivi- kuva otettu Canonilla lokakuun alussa, ei muokattu.

leijui metsässä syksyn henki,verhoutui vihreään viittaan kanervikossa sykkikö sielu syysmetsän tahdissa tuulien? vihreää usvaa henki metsä lokakuun näin kasvot syksyn tanssi keijut Syystanssia vihreät hiukset sateessa leijuen kanervamekko yllä  nauru helisten hopeatiu`un lailla - jos heittäydyt sammalmättäälle ja suljet silmäsi voit nähdä ne, suljettujen silmäluomien läpi, tuntea ihollasi niiden kevyenkevyt henkäys...kuin syksyn suudelma. -Päivi-

ei kerro portaat kivinen sen tie,hohkaa lainalämpöä  kirjoittu kuntoutuksessa.kuva otettu kesällä mökillä. Nyt saa yksi haiku piisaa.

pakkasivat muuttolinnut jo matkalaukkunsa, matkustivat turistiluokassa Etelään. paikalle jäävät siemenensä piilottivat kuka minnekkin ja mitäkin hätäsimmät ripustivat jo kyltin "tervetuloa talvi, welcome" keikkumaan koivunoksaan tuulen riepottelemaksi. yksi vain oli vain. Runo julkaistu Rakkausrunot.fi 3.10.15. Nim.merk.anitahh64 Kuva meidän mökiltä.  kahisee  vaahteranlehdet polulla  tarttuu saappaseen  syksyn uutiset,painokelvotonta jälkeä  loimuaa taivas,iltarusko  aurinko sulkee silmät väsyneet  ja antaa palaa.

Nyt hyvät Haikublogini lukijat, saatte itse keksiä ja kirjoittaa ylläolevasta kuvasta vapaamuotoinen runo,tanka tai haiku:joko kommenttikenttään tänne tai itsellenne. Ihan vaan omaksi ja muiden iloksi. Tämä EI ole kilpailu josta ei voita yhtään mitään paitsi hyvän mielen. Kuva on otettu männä kesänä Mökkimetsästä. Katsotaan kuinka monta runoa tulee☺trv. Päivi

Tuuli viheltää noitapilli suussa alastomien oksien läpi irroittaa viimeisetkin koivunlehdet (vaan havunnneulaset ne on ja pysyy?..) huudan jaskajokusena kotikoivun alla viimeiselle ruskanruntelemalle " et helevtissä tipu" ja itken. Jossain haukkuu Ressu ja leikkii Punaista Paronia. Aamulla tyyntä ja viimeinen lehti leijailee alas. Runo julkaistu eilen myös rakkausrunot.fi nimimerkilläni anitahh64.  Kuva otettu muutama päivä sitten "takapihalta".

uuvutti kesä petuniat, työnä sen olla vain kaunis sadepäivänä nojailevat toisiinsa rakastavaiset kuusen juuressa äänekäs sienijengi herätti myrskyn myrsky päivällä itiöitä lennätti lailla leijojen pellon laidalla nuokkuu kesäkukat kuin juopuneet meden oven takana vaani pakkaset, ovi- kello huurussa värikkäät lehdet asfaltilla pinkkana kuka tilasi? Kuva otettu pihan laidalta. Kauniita Unia! Kukkasilla tai ilman <3

Lokakuun ensimmäiset haikut.. yössä kukatkin pimeydessä värikkäät -turhaanko loistaa? näetkö yössä, minkävärinen kukka  -nielee pimeys sen lokakuun yössä asettui tuuli nukkuu terälehdelle taivas on musta ja sielu kukan,aamun kajoon kurkotti Kuvat otin viime yönä kun käytin koiraa vielä iltalenkillä. Pitäisi useammin muistaa ottaa mukaan kamera kun lähtee vielä illalla/yöllä ulos, vaikka onkin jo niin säkkipimeää. Komea kuutamo oli kylläkin eilen ja koitin siitäkin napsia kuvia. Blogikoira Kapu ihmetteli taas että mitä se Emäntä touhuaa... säkkipimeää tahdon ympärilleni kuunmentävät reiät Ei haiku vaan joku Ajatelma viime yöstä ;)